Vihkossani oli sana: rakastan.
Se oli kirjoitettu vuosia sitten,
silloin kun en itseasiassa
edes tiennyt mitä se tarkoitti.
Se oli kirjoitettu huteralla kaunokirjoituksella,
ja se oli suttuuntunut vuosien varrella.
Nyt kun luin sen siitä, vanhasta,
repeiltyneestä vihkosta,
mieleni muisti automaattisesti jotain.
Nyt tiedän mitä rakkaus on,
tiedän miltä se tuntuu, rakastaa.
Nyt tiedän että se koskee,
silloin en sitä tiennyt.
Olin vain pieni ihastunut tyttönen,
joka ei tiennyt rakkauden huonoja puolia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti