Päivästä toiseen jutellaan,
aina samoille kasvoille samat sanat,
koskaan ei mitään uutta,
aina vastataan "kiitos hyvää".
Joka päivä samoihin kauppoihin,
mennään ja ostetaan samat tuotteet,
aina myyjällä se sama vanha ilme.
Oliko eilinen olevinaan parempi,
ei mitään uutta, kaikki samaa vanhaa.
[chrocus]
Päivästä päivään, olen aina se sama kasvo,
Eletään yhdessä kaikkien, samojen vanhojen,
päivärutiinien keskellä.
Yöstä yöhön, ollaan aina samoja kasvoja,
aina yhtä tyhjiä lupauksia ja odotuksia.
Ollaanko huomenna jotain muuta,
näiden päivärutiinien keskellä?
[/chrocus]
Jokainen uusi päivä kertoo sen,
meistä on tullut tylsiä, rutiinien vankeja.
Kukaan ei uskalla kokea mitään uutta,
pysytellään vaan aina samoissa asioissa.
Jokainen tuttu kysyy aina samoja asioita,
ja vastaan aina samlla tavalla.
Kai olen jotunut kierteeseen,
jokapäiväiseen tavalliseen rutiiniin.
[chrocus]
Tehdänkö joskus jotain muuta,
kuin katsotaan samaa sarjaa televisiosta,
aina uudelleen ja uudelleen,
eikö me koskaan kyllästytä.
Televisossa pyörii samat elokuvat,
iänkaikkisia uusintoja päivästä päivään,
eikö kenelläkään tule mieleen vaihtaa kanavaa.
Vaihdetaan kanavaa yhdessä,
uudelle, erinlaiselle päivälle,
[chrocus]>
torstai 6. syyskuuta 2007
You are perfect for someone (Laulunsanat)
Please, don´t cry. ou-ou-ou.
Don´t cry now.
Don´t fall apart, if someone doesn´t love you.
If someone hurted you inside,
don´t destroy yourself.
You are special,
There isn´t other you!
(Just remember)
[chrocus]
You are perfect for someone,
just the way you are.
You are special for someone,
someone needs you now.
Don´t hurt yourself,
someone will cry.
[/chrocus]
Maybe you feel bad inside, and you will cry,
it´s okay, but just remember,
you are special for someone.
Don´t hate yourself,
someone will love you again
(Just remember)
[crocus]
Don´t stop living, if someone hurts you,
You are loved by someone,
someone will miss, if you go.
You cant go, no, don´t go.
I will miss you, don´t make me cry.
Il ove, just the way you are.
(Just remember)
[chrocus] *2
Don´t change yourself for someone,
then you aren´t you.
You must feel good in your body, and your mind.
Then someone loves you,
and makes you laugh.
[chrocus]*2
Kisses hugs, lovenotes,
i love you, just the way you are.
>
Don´t cry now.
Don´t fall apart, if someone doesn´t love you.
If someone hurted you inside,
don´t destroy yourself.
You are special,
There isn´t other you!
(Just remember)
[chrocus]
You are perfect for someone,
just the way you are.
You are special for someone,
someone needs you now.
Don´t hurt yourself,
someone will cry.
[/chrocus]
Maybe you feel bad inside, and you will cry,
it´s okay, but just remember,
you are special for someone.
Don´t hate yourself,
someone will love you again
(Just remember)
[crocus]
Don´t stop living, if someone hurts you,
You are loved by someone,
someone will miss, if you go.
You cant go, no, don´t go.
I will miss you, don´t make me cry.
Il ove, just the way you are.
(Just remember)
[chrocus] *2
Don´t change yourself for someone,
then you aren´t you.
You must feel good in your body, and your mind.
Then someone loves you,
and makes you laugh.
[chrocus]*2
Kisses hugs, lovenotes,
i love you, just the way you are.
>
Ethän jätä (Laulunsanat)
Älä mene, älä mene, älä mene!
"Älä katso viimeistä kertaa taaksesi
älä lausu viimeisiä sanojasi minulle
Et voi jättää minua tänne!
Et saa unohtaa minua!
Et saa!"
Kaikki pienet eleesi varoittivat siitä
jokainen tuttusi puhetyyli kertoi liikaa.
Kaikki ne kyyneleeni, hetkeni,
jolloin sinua ajattelin.
Menevätkö ne nyt hukkaan!?
"Älä katso viimeistä kertaa taaksesi
älä lausu viimeisiä sanojasi minulle
Et voi jättää minua tänne!
Et saa unohtaa minua!
Et saa!"
Jokainen ääneen sanottu mietteesi
saa mut silmät vuotamaan aivan liikaa.
Kaikki ne sanasi, lauseesi,
joita mulle latelit,
Ne oli kuin koneelta arvottu!
"Älä katso viimeistä kertaa taaksesi
älä lausu viimeisiä sanojasi minulle
Et voi jättää minua tänne!
Et saa unohtaa minua!
Et saa!"
Älä jätä mua ku eniten sua tarvitsen!
Älä mee nyt pois, ma tarviin sua!
Oot liian tärkee lähteäkses pois.
Älä käännä selkääs mulle,
Ole kiltti.
"Älä katso viimeistä kertaa taaksesi
älä lausu viimeisiä sanojasi minulle
Et voi jättää minua tänne!
Et saa unohtaa minua!
Et saa!" [ * 2 ]
"Älä katso viimeistä kertaa taaksesi
älä lausu viimeisiä sanojasi minulle
Et voi jättää minua tänne!
Et saa unohtaa minua!
Et saa!"
Kaikki pienet eleesi varoittivat siitä
jokainen tuttusi puhetyyli kertoi liikaa.
Kaikki ne kyyneleeni, hetkeni,
jolloin sinua ajattelin.
Menevätkö ne nyt hukkaan!?
"Älä katso viimeistä kertaa taaksesi
älä lausu viimeisiä sanojasi minulle
Et voi jättää minua tänne!
Et saa unohtaa minua!
Et saa!"
Jokainen ääneen sanottu mietteesi
saa mut silmät vuotamaan aivan liikaa.
Kaikki ne sanasi, lauseesi,
joita mulle latelit,
Ne oli kuin koneelta arvottu!
"Älä katso viimeistä kertaa taaksesi
älä lausu viimeisiä sanojasi minulle
Et voi jättää minua tänne!
Et saa unohtaa minua!
Et saa!"
Älä jätä mua ku eniten sua tarvitsen!
Älä mee nyt pois, ma tarviin sua!
Oot liian tärkee lähteäkses pois.
Älä käännä selkääs mulle,
Ole kiltti.
"Älä katso viimeistä kertaa taaksesi
älä lausu viimeisiä sanojasi minulle
Et voi jättää minua tänne!
Et saa unohtaa minua!
Et saa!" [ * 2 ]
Miljoona kertaa liimattu sydän (laulunsanat)
Yksinäinen sydän matkaa maailmalla,
valeltu sydän on valheilla.
Yksinäinen sydän rappiolla,
Odottaa seuravaa valhetta.
[Kerto]
"Miljoona kertaa liimattu sydän,
miljoona kertaa rikottu on.
Miljoona kertaa liimatty sydän,
on liian heikko särkymään, uudelleen [Särkymään...]
rikkinäinen sydämeni tietää sen,
se ei kestä enää. [ei kestä...]
Miljoona kertaa särjetty sydän,
tietää valheet, petetty on."
Särjetty sydämeni on,
liian heikko särkymään uudelleen,
liian heikko luottamaan.
Sydämeni heikko kaipaa rakkautta,
mutta uskaltaako luottaa? [uskaltaako...]
[Kerto]
"Miljoona kertaa..."
Yksinäinen sydän matkaa edelleen
Yhä särkyneenä taivaltaa.
Sydän hapuileva itkee verta,
liimautuneena, valheisiin,
odottaen seuraavaa valhetta.
[Kerto] *2
"Miljoona kertaa..."
valeltu sydän on valheilla.
Yksinäinen sydän rappiolla,
Odottaa seuravaa valhetta.
[Kerto]
"Miljoona kertaa liimattu sydän,
miljoona kertaa rikottu on.
Miljoona kertaa liimatty sydän,
on liian heikko särkymään, uudelleen [Särkymään...]
rikkinäinen sydämeni tietää sen,
se ei kestä enää. [ei kestä...]
Miljoona kertaa särjetty sydän,
tietää valheet, petetty on."
Särjetty sydämeni on,
liian heikko särkymään uudelleen,
liian heikko luottamaan.
Sydämeni heikko kaipaa rakkautta,
mutta uskaltaako luottaa? [uskaltaako...]
[Kerto]
"Miljoona kertaa..."
Yksinäinen sydän matkaa edelleen
Yhä särkyneenä taivaltaa.
Sydän hapuileva itkee verta,
liimautuneena, valheisiin,
odottaen seuraavaa valhetta.
[Kerto] *2
"Miljoona kertaa..."
Syödään sisältä
Kirvelevää, pistävää kipua,
mun sisällä,
vaikka siellä ei saisi olla mitään
muuta kuin minä.
Se joku syö mua sisältä,
raastaa mun soluja
ja vie mun voimat
jonnekkin piiloon
Kukaan ei saa sitä pois,
se vaa jatkaa kasvamistaan,
jokaisen solun ja lihan jälkeen,
se vaan kasvaa.
Kunnes se vie mut kokonaan,
vie kaikki mun voimat,
kaiken mun tahdon elää.
Kunnes,
kunnes pääsen pois
---
tämä on sitten kirjoitettu jonkun ihmisen toiveesta,
minulla ei ole syöpää, eikä muutakaan tälläistä tautia!
mun sisällä,
vaikka siellä ei saisi olla mitään
muuta kuin minä.
Se joku syö mua sisältä,
raastaa mun soluja
ja vie mun voimat
jonnekkin piiloon
Kukaan ei saa sitä pois,
se vaa jatkaa kasvamistaan,
jokaisen solun ja lihan jälkeen,
se vaan kasvaa.
Kunnes se vie mut kokonaan,
vie kaikki mun voimat,
kaiken mun tahdon elää.
Kunnes,
kunnes pääsen pois
---
tämä on sitten kirjoitettu jonkun ihmisen toiveesta,
minulla ei ole syöpää, eikä muutakaan tälläistä tautia!
Rakkaus vanhassa vihkossa
Vihkossani oli sana: rakastan.
Se oli kirjoitettu vuosia sitten,
silloin kun en itseasiassa
edes tiennyt mitä se tarkoitti.
Se oli kirjoitettu huteralla kaunokirjoituksella,
ja se oli suttuuntunut vuosien varrella.
Nyt kun luin sen siitä, vanhasta,
repeiltyneestä vihkosta,
mieleni muisti automaattisesti jotain.
Nyt tiedän mitä rakkaus on,
tiedän miltä se tuntuu, rakastaa.
Nyt tiedän että se koskee,
silloin en sitä tiennyt.
Olin vain pieni ihastunut tyttönen,
joka ei tiennyt rakkauden huonoja puolia.
Se oli kirjoitettu vuosia sitten,
silloin kun en itseasiassa
edes tiennyt mitä se tarkoitti.
Se oli kirjoitettu huteralla kaunokirjoituksella,
ja se oli suttuuntunut vuosien varrella.
Nyt kun luin sen siitä, vanhasta,
repeiltyneestä vihkosta,
mieleni muisti automaattisesti jotain.
Nyt tiedän mitä rakkaus on,
tiedän miltä se tuntuu, rakastaa.
Nyt tiedän että se koskee,
silloin en sitä tiennyt.
Olin vain pieni ihastunut tyttönen,
joka ei tiennyt rakkauden huonoja puolia.
Unilaulu
Sulje silmäsi ja sukella uneeni,
tee rauha ja rakkaus sydämeeni.
Älä koskaan, älä koskaan avaa silmiäni,
anna minun elää haavemaailmassani,
sinun kanssasi ikuisesti.
Sun kanssas haluan laulaa
ikuista tuutulaulua, ja upota uneen,
kuunnella Joutsenlaulua,
sekoitettuna sinun ääneesii, ja rakastaa.
Sun käsivarsillasi haluan unohtaa surun,
ja ikävän.
Laula mun kanssa tätä Unilaulua.
Kirjoitetaan tarina meidän unista,
ja lauletaan siistä lauluja.
Ei muille, vain meille.
Meideän unet on meidän salaisuuksia.
tee rauha ja rakkaus sydämeeni.
Älä koskaan, älä koskaan avaa silmiäni,
anna minun elää haavemaailmassani,
sinun kanssasi ikuisesti.
Sun kanssas haluan laulaa
ikuista tuutulaulua, ja upota uneen,
kuunnella Joutsenlaulua,
sekoitettuna sinun ääneesii, ja rakastaa.
Sun käsivarsillasi haluan unohtaa surun,
ja ikävän.
Laula mun kanssa tätä Unilaulua.
Kirjoitetaan tarina meidän unista,
ja lauletaan siistä lauluja.
Ei muille, vain meille.
Meideän unet on meidän salaisuuksia.
Syksy
Tuulenvireitä
harvareikäisen neuleeni läpi,
iho kananlihalla.
Routa tuee,
ja jäätää maan,
varpaitani paleltaa.
Anna syksyn tulla kokonaan,
älä jätä sitä odottelemaan,
sen on tarkoitus tulla,
samalla tavalla kuin kesäkin.
Leijailevat lehdet,
ilmapyörteissä sekoittuneena,
en osaa erottaa niitä toisistaan.
Pyörivä ilma saa keuhkoni täyteen,
puhdasta ilmaa Pohjoisesta.
Kai se syksy saapuu vähitellen,
tänäkin vuonna,
kituva syksynsiemen,
kasvaa komeaksi puuksi,
saa kaiken kylmenemään.
Syksy on saapunut,
ainakin melkein
harvareikäisen neuleeni läpi,
iho kananlihalla.
Routa tuee,
ja jäätää maan,
varpaitani paleltaa.
Anna syksyn tulla kokonaan,
älä jätä sitä odottelemaan,
sen on tarkoitus tulla,
samalla tavalla kuin kesäkin.
Leijailevat lehdet,
ilmapyörteissä sekoittuneena,
en osaa erottaa niitä toisistaan.
Pyörivä ilma saa keuhkoni täyteen,
puhdasta ilmaa Pohjoisesta.
Kai se syksy saapuu vähitellen,
tänäkin vuonna,
kituva syksynsiemen,
kasvaa komeaksi puuksi,
saa kaiken kylmenemään.
Syksy on saapunut,
ainakin melkein
Ilmastonmuutos
Kun kesällä sataa lunta,
ja jouluna on hellettä,
on elämäni mennyt sekaisin.
Kun kesällä teet lumienkelin,
ja jouluna piehtaroit kukkaniityllä,
olen unohtanut sinut.
ja jouluna on hellettä,
on elämäni mennyt sekaisin.
Kun kesällä teet lumienkelin,
ja jouluna piehtaroit kukkaniityllä,
olen unohtanut sinut.
Kyyneleistä vereksi
Valkoisessa leningissä,
korkeissa mustissa koroissa,
seisoskelen keskellä veren valtamerta
suuria jokia, täynnä tuskaa.
Suolan kitkeröimät kyyneleet,
polttaen putoilevat iholleni,
naamalleni arpia polttavat.
Kirkkaat suruvirtaukset,
muuttuvat veriseksi tulvaksi,
Aina maahan asti tippuen.
Laulan.
"Soi laulu horroksen,
kauniiden ketokukkasten,
kyyneleiden peittämät kasvot,
katselevat sinua..."
korkeissa mustissa koroissa,
seisoskelen keskellä veren valtamerta
suuria jokia, täynnä tuskaa.
Suolan kitkeröimät kyyneleet,
polttaen putoilevat iholleni,
naamalleni arpia polttavat.
Kirkkaat suruvirtaukset,
muuttuvat veriseksi tulvaksi,
Aina maahan asti tippuen.
Laulan.
"Soi laulu horroksen,
kauniiden ketokukkasten,
kyyneleiden peittämät kasvot,
katselevat sinua..."
Valkoiset joutsenet
Ne silmiäkirvelevän kirkkaat Joutsenet,
ne lauloivat aina siellä lammella,
jota minä rakastin.
Ne Joutsenet muutti joka talvi lunta karkuun,
ne ties et ne ei selvii talvea,
edes sillä kauniinvalkoisella lammella.
Ne Joutsenet sai mut aina hymyilemään,
silloinkin, kun ne lähti Etelään.
Mutta eniten ku ne palas sieltä.
Mä rakastin Jokaista,
Jokaista joutsenta yksitellen,
jokaista samanverran.
Ne kuiskaili aina mun korviin,
kauniita säveliä,
pitkiä äänenvenytyksiä,
kauniita kimeitä äänähdyksiä.
Ja mä rakastin,
mä olin niitten kaikkien äiti,
rakastaja, ja sisko.
Mä olin niitten Jääkuningatar
ne lauloivat aina siellä lammella,
jota minä rakastin.
Ne Joutsenet muutti joka talvi lunta karkuun,
ne ties et ne ei selvii talvea,
edes sillä kauniinvalkoisella lammella.
Ne Joutsenet sai mut aina hymyilemään,
silloinkin, kun ne lähti Etelään.
Mutta eniten ku ne palas sieltä.
Mä rakastin Jokaista,
Jokaista joutsenta yksitellen,
jokaista samanverran.
Ne kuiskaili aina mun korviin,
kauniita säveliä,
pitkiä äänenvenytyksiä,
kauniita kimeitä äänähdyksiä.
Ja mä rakastin,
mä olin niitten kaikkien äiti,
rakastaja, ja sisko.
Mä olin niitten Jääkuningatar
Mustat Joutsenet
Ne oli ne mustat joutsenet,
sen pikimustan lammen keskellä.
Ne mustiin pukeutuneet vaeltajat,
jotka pysyivät aina siinä lammessa.
Ne Joutsenet sai mut aina itkemään.
Yhtenäkään talvena ne ei lentäny pois,
ne ties et se musta lampi,
ei jäädy.
Yhtenäkään keväänä ne ei tullu takas,
ne ties et niitten ei tarvii ees lähtee.
Ne ties, et ne selvii talvenkin,
siinä lammessa.
Mä huolehdin niistä,
ja ne musta.
Olinhan minä,
sen mustan lammen,
Musta Lady. >
sen pikimustan lammen keskellä.
Ne mustiin pukeutuneet vaeltajat,
jotka pysyivät aina siinä lammessa.
Ne Joutsenet sai mut aina itkemään.
Yhtenäkään talvena ne ei lentäny pois,
ne ties et se musta lampi,
ei jäädy.
Yhtenäkään keväänä ne ei tullu takas,
ne ties et niitten ei tarvii ees lähtee.
Ne ties, et ne selvii talvenkin,
siinä lammessa.
Mä huolehdin niistä,
ja ne musta.
Olinhan minä,
sen mustan lammen,
Musta Lady. >
Afrodite
Sä sivelit sormillasi
mun ihoani,
saaden sen kananlihalle.
Sä katsoit silmilläsi
mun silmiäni,
saaden minut punastumaan.
Sä kosketit jokaisella ruumiinosallasi,
ja minä rakastuin.
Jokainen ruumiinosasi,
sai minut täyttymään kiihkosta,
huutamaan nautinnosta,
ja itkemään ilosta.
Jokainen kosketuksesi,
sai minut tuntemaan oloni
todelliseksi.
Ei sanoja, ei lauseita,
vain katse ja kosketus.
Täyden kuun aikaan
et ole ihmissusi.
Olet jotain paljon suurempaa.
Olet
Rakkauden kuningas>
mun ihoani,
saaden sen kananlihalle.
Sä katsoit silmilläsi
mun silmiäni,
saaden minut punastumaan.
Sä kosketit jokaisella ruumiinosallasi,
ja minä rakastuin.
Jokainen ruumiinosasi,
sai minut täyttymään kiihkosta,
huutamaan nautinnosta,
ja itkemään ilosta.
Jokainen kosketuksesi,
sai minut tuntemaan oloni
todelliseksi.
Ei sanoja, ei lauseita,
vain katse ja kosketus.
Täyden kuun aikaan
et ole ihmissusi.
Olet jotain paljon suurempaa.
Olet
Rakkauden kuningas>
Kielletty hedelmä
Sä näit ku mä kävelin,
keskellä tietä.
Sä näit ku mä itkin,
ja olin masentunut.
Sä näit tekstin mun pään päällä;
"Kielletty hedelmä"
Niin siinä luki,
se oli sun alitajunnassas.
Sä tiesit ettet saa koskea muhun,
mä olin allapäin,
liian helposti saatavana.
Sä seurasit mua,
jokaista liikettäni,
jokaista kyyneltäni,
kuin opetellen lukemaan minua.
Kuin avointa kirjaa.
Sä unohdit sen tekstin,
mä olin sun tajunnassas vapaata riistaa,
valmiina poimittavaksi.
Sä unohdit,
että olin kielletty hedelmä.
Sä menit liian pitkälle,
veit meidät Eedenin Puutarhaan,
meillä ei ollut mitään päällä.
Mä häpesin, mutta sinä.
sinä vain jatkoit.
Sä otit mut, kosketit,
ja mä itkin.
Sä kosketit mua,
ja sait musta kaikki nesteet pihalle
Mä itkin, ja vuosin verta.
Sä kosketit, jätit jälkesi.
Otit kielletyn hedelmän,
käytit sitä hyväksesi.
Puraisit minusta palan.
Seuraava ohikulkija
näkee vain hedelmän,
josta on haukattu pala pois.
Kukaan ei halua minua
enää.
keskellä tietä.
Sä näit ku mä itkin,
ja olin masentunut.
Sä näit tekstin mun pään päällä;
"Kielletty hedelmä"
Niin siinä luki,
se oli sun alitajunnassas.
Sä tiesit ettet saa koskea muhun,
mä olin allapäin,
liian helposti saatavana.
Sä seurasit mua,
jokaista liikettäni,
jokaista kyyneltäni,
kuin opetellen lukemaan minua.
Kuin avointa kirjaa.
Sä unohdit sen tekstin,
mä olin sun tajunnassas vapaata riistaa,
valmiina poimittavaksi.
Sä unohdit,
että olin kielletty hedelmä.
Sä menit liian pitkälle,
veit meidät Eedenin Puutarhaan,
meillä ei ollut mitään päällä.
Mä häpesin, mutta sinä.
sinä vain jatkoit.
Sä otit mut, kosketit,
ja mä itkin.
Sä kosketit mua,
ja sait musta kaikki nesteet pihalle
Mä itkin, ja vuosin verta.
Sä kosketit, jätit jälkesi.
Otit kielletyn hedelmän,
käytit sitä hyväksesi.
Puraisit minusta palan.
Seuraava ohikulkija
näkee vain hedelmän,
josta on haukattu pala pois.
Kukaan ei halua minua
enää.
Timantit
Samea, värillinen, kirkas.
Timantteja on monenlaisia,
kuten on ihmisiäkin.
Jokainen ihminen on aarre,
yksi timantti.
Pieniä kimalluksia,
ja myös joitakin säröjä.
Minä olen sininen timantti,
näin minulle kerrottiin.
Sininen timantti kuvastaa
rehellisyyttä, raikkautta
kuulemma.
Jokainen timantin väri
alkaa mustasta.
Siihen lisätään värejä,
ominaisuuksia
ja niistä tulee sekoitus.
Jos mustaan timanttiin
lisätään rehellisyys,
valkoinen
siitä tulee harmaa.
"Minkä värinen timantti sinä olet?"
Timantteja on monenlaisia,
kuten on ihmisiäkin.
Jokainen ihminen on aarre,
yksi timantti.
Pieniä kimalluksia,
ja myös joitakin säröjä.
Minä olen sininen timantti,
näin minulle kerrottiin.
Sininen timantti kuvastaa
rehellisyyttä, raikkautta
kuulemma.
Jokainen timantin väri
alkaa mustasta.
Siihen lisätään värejä,
ominaisuuksia
ja niistä tulee sekoitus.
Jos mustaan timanttiin
lisätään rehellisyys,
valkoinen
siitä tulee harmaa.
"Minkä värinen timantti sinä olet?"
Muste
Kynän jäljet paperilla,
tuhruisia sanoja
musteella kirjoitettu.
ehkä kolme lausetta
Kirjaimien kaaret,
ne saa silmäluomet
uupumaan uneen.
Suurilla haave-aalloilla,
sellasilla pehmeillä,
lennän hymyillen
onnen satamaan.
Vetiset silmät havahtuvat,
musteen hento tuoksu
kulkeutuen ilmassa.
Sata sivua tekstiä.
ja suuri laikku
levinnyttä mustetta.
tuhruisia sanoja
musteella kirjoitettu.
ehkä kolme lausetta
Kirjaimien kaaret,
ne saa silmäluomet
uupumaan uneen.
Suurilla haave-aalloilla,
sellasilla pehmeillä,
lennän hymyillen
onnen satamaan.
Vetiset silmät havahtuvat,
musteen hento tuoksu
kulkeutuen ilmassa.
Sata sivua tekstiä.
ja suuri laikku
levinnyttä mustetta.
Tyhjä pullo
Olet kuin tyhjä pullo
kerran korkattu,
ja viskattu menemään.
Ehkä joku muu
löytää sinut,
katuojasta.
kerran korkattu,
ja viskattu menemään.
Ehkä joku muu
löytää sinut,
katuojasta.
ikävä
Ikävän kyyneleet,
kuin pistohaava kyljessä.
Vuotavana putoavat,
kuin vesiputous.
Muodostaen sanan maahan.
"Ikävä"
Tippuvien pisaroiden
kuiskauskuoro,
huutaen ikävää.
Sormeni käpristelevät,
kirjoitettuani sanan,
kellertävälle paperille.
"Ikävä"
Silmät tuskasta sulkeutuen,
palava pistely,
ja kaksisataa kyyneltä.
Toivottavasti en kuole,
verenhukkaan.>
kuin pistohaava kyljessä.
Vuotavana putoavat,
kuin vesiputous.
Muodostaen sanan maahan.
"Ikävä"
Tippuvien pisaroiden
kuiskauskuoro,
huutaen ikävää.
Sormeni käpristelevät,
kirjoitettuani sanan,
kellertävälle paperille.
"Ikävä"
Silmät tuskasta sulkeutuen,
palava pistely,
ja kaksisataa kyyneltä.
Toivottavasti en kuole,
verenhukkaan.>
Hymy
Nyt tiedän miksi vauvat,
pikkulapset.
tykkäävät nallekarhuista.
Ne hymyilevät,
niitä voi halata,
ja ne kuuntelee.
Vaikka ne ei ymmärtäisikään
sanaakaan jokelluksestasi
pikkulapset.
tykkäävät nallekarhuista.
Ne hymyilevät,
niitä voi halata,
ja ne kuuntelee.
Vaikka ne ei ymmärtäisikään
sanaakaan jokelluksestasi
Loppuun kulunut
Olen kulunut loppuun,
kuihtunut muruksi,
kuten tuo pyyhekumikin.
Kaikki sanat on jo käytetty>
kuihtunut muruksi,
kuten tuo pyyhekumikin.
Kaikki sanat on jo käytetty>
Erinlainen
Miksi ihmisiä,
kuten minuakin,
yritetään muuttaa?
Eikö jokaisella,
sinullakin,
ole oikeus olla
juuri sellainen
kuin haluaa?
Kivimetsä
Ennen sydämmessäsi kasvoi kultaisia neilikoita,
hopeareunusteisia ruusuja hopealaaksossa.
Nyt näen tuhkautuneen silmäparin,
tuijottamassa graniittisia peltoja,
toivoen löytävänsä yhden elävän sielun.
Ennen sydämessäsi kasvoi Eedenin puutarha,
nyt kivimetsä,
täynnä kuivuutta,
kylmyyttä ja tuskaa.
Jos oikein etsit, löydät jonkun sieltä,
kivimetsän syövereistä.
Suolapatsaana
hopeareunusteisia ruusuja hopealaaksossa.
Nyt näen tuhkautuneen silmäparin,
tuijottamassa graniittisia peltoja,
toivoen löytävänsä yhden elävän sielun.
Ennen sydämessäsi kasvoi Eedenin puutarha,
nyt kivimetsä,
täynnä kuivuutta,
kylmyyttä ja tuskaa.
Jos oikein etsit, löydät jonkun sieltä,
kivimetsän syövereistä.
Suolapatsaana
Sateenkaaren toisessa päässä
Muistan aina
sen sadun jota ukkini kertoili.
Siitä aarteesta
sateenkaaren toisessa päässä.
En ole koskaan siihen uskonut,
en ymmärrä miksi
lähdin sitä etsimään.
En suinkaan löytänyt sitä
arkkua, ruukkua,
mikä siellä nyt pitikään olla.
Löysin jotain parempaa,
Sinut minä löysin matkaltani.
Olithan itsekkin
sitä aarretta etsimässä.
Ollaan nyt aarteita
toinen toisellemme.
sen sadun jota ukkini kertoili.
Siitä aarteesta
sateenkaaren toisessa päässä.
En ole koskaan siihen uskonut,
en ymmärrä miksi
lähdin sitä etsimään.
En suinkaan löytänyt sitä
arkkua, ruukkua,
mikä siellä nyt pitikään olla.
Löysin jotain parempaa,
Sinut minä löysin matkaltani.
Olithan itsekkin
sitä aarretta etsimässä.
Ollaan nyt aarteita
toinen toisellemme.
Expensive
KAI SE OLI SIINÄ
Elämä.
maksoin siitä kai liian vähän.
Ehkä 50 senttiä
ja se kaulakoru
(jonka sain sinulta)
ei riittänyt.
Ehkä olinkin
paljon arvokkaampi.
Elämä.
maksoin siitä kai liian vähän.
Ehkä 50 senttiä
ja se kaulakoru
(jonka sain sinulta)
ei riittänyt.
Ehkä olinkin
paljon arvokkaampi.
Replay
Se sama laulu,
sen samat riimit
värssyt
sanat
ja sanomat
soivat yhä uudelleen
ja uudelleen.
Painan aina replay.
Mietin aina niitä lauseita,
lauluissa
sanonnoissa
runoissa
sanomissasi asioissa.
Saaden itseni aina ikemään.
Ja silti jatkan.
sen samat riimit
värssyt
sanat
ja sanomat
soivat yhä uudelleen
ja uudelleen.
Painan aina replay.
Mietin aina niitä lauseita,
lauluissa
sanonnoissa
runoissa
sanomissasi asioissa.
Saaden itseni aina ikemään.
Ja silti jatkan.
Pieni valon ikkuna
Vaikka ulkona koittaakin jo pimeä,
ei sieluni tummene
ei hymyni laskeudu uneen.
Sieluni usko loistaa kirkkaanpana,
antaen valoa
tähän yöhön
kuljettaen aamuun.
ei sieluni tummene
ei hymyni laskeudu uneen.
Sieluni usko loistaa kirkkaanpana,
antaen valoa
tähän yöhön
kuljettaen aamuun.
Menetetty
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
